Tämä blogikirjoitus tutkii, kuinka yritykset käyttävät markkinakorkoja ja sosiaalisia diskonttokorkoja heijastaakseen tulevien sukupolvien arvoa julkisia töitä arvioidessaan.

Yrityssijoitukset ja diskonttokoron rooli

Kun yritys investoi hankkeeseen, se arvioi hankkeen toteutettavuutta vertaamalla sille tällä hetkellä aiheutuvia kustannuksia tulevaisuudessa saamiin hyötyihin. Tämä prosessi ei tarkoita vain nykyisten sijoitusten vertaamista tulevaan tuottoon; se ottaa huomioon useita taloudellisia tekijöitä. Sinun on esimerkiksi otettava huomioon diskonttaustekijät, kuten inflaatiohintojen nousu, muista sijoitusmahdollisuuksista luopumisen kustannukset ja taloudellisen ympäristön epävarmuus. Jos näitä tekijöitä ei oteta huomioon, sijoituspäätökset voivat vääristyä, mikä voi vaikuttaa negatiivisesti yrityksen pitkän aikavälin kasvunäkymiin.
Tässä tapauksessa diskonttaustekijät, kuten inflaatio, sijoitusmahdollisuudet ja epävarmuus, tulisi ottaa huomioon, jotta tulevat arvot voidaan muuntaa nykyarvoiksi, jotta kustannuksia ja hyötyjä voidaan vertailla oikeudenmukaisesti. Tämä antaa yrityksille mahdollisuuden tehdä optimaalisia sijoituspäätöksiä eri skenaarioiden perusteella. Käsite, joka kuvaa näitä monimutkaisia ​​taloudellisia tekijöitä, on diskonttokorko. Diskonttokorkoa voidaan ajatella korkojen kaltaisena käsitteenä, mutta päinvastoin. Jos nykyinen korko on 10 % vuodessa, 100 dollaria tänään on ensi vuonna arvoltaan 110 dollaria kerrottuna (1 + 0.1):llä, ja jos diskonttokorko on 10 % vuodessa, 110 dollarin nykyarvo ensi vuonna on 100 dollaria jaettuna (1 + 0.1):llä.

Julkisten hankkeiden toteutettavuuden analysointi

Julkisen hankkeen toteutettavuutta analysoitaessa on erityisen tärkeää soveltaa julkista diskonttokorkoa, joka ottaa huomioon tulevat sukupolvet. Tätä diskonttokorkoa kutsutaan yhteiskunnalliseksi diskonttokoroksi. Ihannetapauksessa yhteiskunnallinen diskonttokorko tulisi määrittää tunnistamalla tarkasti yhteiskunnan jäsenten kokemat diskonttaustekijät, mutta käytännössä tämä on hyvin vaikeaa. Yhteiskunnallinen diskonttokorko ei ole pelkästään taloudellinen tekijä, vaan yhdistelmä tekijöitä, kuten ympäristövaikutukset, sosiaalinen hyvinvointi ja yleinen etu. Siksi joskus väitetään, että yhteiskunnallisena diskonttokorkona tulisi käyttää markkinakorkoa tai yksityisen pääoman tuottoastetta.

Keskustelua markkinakorkojen käytöstä ja pääoman yksityisestä tuottoasteesta

Markkinakorko on arvo, joka määräytyy pääoman kysynnän ja tarjonnan mukaan säästöjen ja lainanoton kautta. Säästäjät maksavat markkinakorkoa saadakseen pääomansa maksettua takaisin suuremmalla summalla tulevaisuudessa, ja lainanottajat maksavat markkinakorkoa lainatakseen. Markkinakorkoa voidaan käyttää myös diskonttokorkona tulevien määrien muuntamiseksi nykyarvoksi, minkä vuoksi sitä tulisi pitää yhteiskunnallisena diskonttokorkona. Toisaalta on olemassa perustelu yksityisen pääoman tuottoasteen käytölle yhteiskunnallisena diskonttokorkona. Tämä argumentti on, että pääomaa, joka on tarkoitus sijoittaa julkisiin hankkeisiin koko yhteiskunnan tasolla, voidaan hyödyntää myös yksityisellä sektorilla, joten julkisten hankkeiden tulisi edellyttää yhtä korkeaa tuottoastetta kuin yksityisellä sektorilla.
Tämä väite jättää kuitenkin huomiotta julkisten töiden luonteen. Julkisten töiden tarkoituksena ei ole vain hakea taloudellista tuottoa, vaan luoda yhteiskunnallista arvoa ja edistää tulevien sukupolvien hyvinvointia. Esimerkiksi julkiset hankkeet, kuten liikenneinfrastruktuurin laajentaminen tai ympäristönsuojelu, saattavat näyttää tuottavan vähäisiä hyötyjä lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä aikavälillä niillä on myönteinen vaikutus koko yhteiskuntaan. Tässä mielessä julkisen hankkeen toteutettavuutta arvioitaessa on tärkeää ottaa huomioon sen pitkän aikavälin yhteiskunnallinen arvo, ei vain lyhyen aikavälin hyötyjä.

Sosiaalinen diskonttokorko kuvastaa julkisten hankkeiden pitkän aikavälin arvoa

Argumenttia markkinakorkojen tai yksityisen pääoman tuottoprosentin käyttämisestä sosiaalisena diskonttokorkona on kuitenkin vaikea hyväksyä. Ensinnäkin, jos julkisen sektorin tuotto on yhtä korkea kuin yksityisen sektorin, se herättää kysymyksen, miksi valtion pitäisi investoida alueille, joilla on saatavilla yksityisiä investointeja. Vielä tärkeämpää on, että markkinakorot tai yksityisen pääoman tuotto ovat pääomamarkkinoiden määräämiä, joilla yksityiset intressit toteutuvat suhteellisen lyhyellä aikavälillä. Julkiset työt puolestaan ​​ovat sosiaalisen diskonttokoron alaisia, mikä tarkoittaa, että edut realisoituvat yleensä hitaasti pidemmän ajan kuluessa. Tässä mielessä julkiset hankkeet heijastavat tulevia sukupolvia huomioivaa kestävän kehityksen ideologiaa. Jos sosiaalinen diskonttokorko olisi yhtä korkea kuin markkinakorko tai yksityisen pääoman tuotto, tulevien sukupolvien edut aliarvostettiin.

Sosiaalisen diskonttokoron merkitys

Siksi sosiaalinen diskonttokorko on enemmän kuin pelkkä taloudellinen laskelma, sen tulee toimia välineenä, jolla turvataan julkiset edut tuleville sukupolville. Tämä tarkoittaa, että sosiaalisen diskonttokoron määrittäminen edellyttää yhteiskunnallista yksimielisyyttä nykyisten ja tulevien sukupolvien tasapainottamisesta. Sosiaalinen diskonttokorko tulisi mieluiten määrittää yleisen edun näkökulmasta tulevia sukupolvia huomioiden, mikä on olennaista kestävän kehityksen ja oikeudenmukaisen resurssien kohdentamisen kannalta.