Tämä blogikirjoitus tarkastelee, miksi mietiskelyn mahdollisuus on ratkaisevan tärkeää nyky-yhteiskunnassa, ja tutkii, miten se vaikuttaa myönteisesti luovuuteemme, kriittiseen ajatteluumme ja elämänlaatuumme.

Aikakausi, joka pelkää taukoa

Tässä tilanteessa, jossa muiden tuntemattoman tiedon hallussapidosta on tullut kilpailuetu, tekemättä jättämistä ja paikallaan pysymistä pidetään laiskuutena. Välttääksemme jäämästä jälkeen standardoitujen odotusten maailmassa – jossa on opiskeltava hyvässä yliopistossa, liityttävä hyvään yritykseen, säästettävä kohtuullinen määrä rahaa, mentävä naimisiin oikeaan aikaan ja ostettava talo, kun aika koittaa – jahtaamme loputtomasti loputonta tietovirtaa. Nykyaikaisessa yhteiskunnassa tieto on valtaa ja ase. Tiedon hankinnasta ja hyödyntämisestä on tullut ratkaisevia tekijöitä yksilön menestyksen määrittämisessä. Koska tiedosta on tullut niin tärkeä osa, tunnemme paineita kerätä uutta tietoa ja dataa joka hetki.
Vaikka lukemattomien tiedonjyvien oppiminen on tärkeää, kaikki tietävät, että lepo on välttämätöntä tämän prosessin aikana. Tilanteessa, jossa tekemättömyyttä pidetään laiskuutena, pysähtyminen ajattelemaan ja lepäämään ei kuitenkaan ole helppoa. Tämä johtuu siitä, että yhteiskuntamme kokee loputtomassa kilpailuympäristössä tekemättömyyden tarkoittavan jälkeen jäämistä. Lisäksi nyky-yhteiskunnan nopea muutosvauhti on riistänyt ihmisiltä riittävästi aikaa pohdintaan ja reflektointiin. Ihmiset eivät enää pelkää pysähtymistä, mutta heiltä puuttuu riittävästi ajatuskykyä sille, mitä he saattavat menettää pysähtymättä jättämällä.

Mietiskelykilpailun nousu

Kauan sitten, 27. lokakuuta 2014, Soulissa, Koreassa, järjestettiin mietiskelykilpailu kaupungintalon edessä olevalla nurmikentällä. Kilpailussa voitti se osallistuja, joka istui pisimpään paikallaan koskematta älypuhelimeensa, syömättä tai puhumatta. Kyseessä on kilpailu, jossa istutaan paikallaan ja lopetetaan ajatteleminen. Tämä kilpailu eroaa muista siinä, että toisin kuin intensiivistä henkistä ja fyysistä ponnistelua vaativissa kilpailuissa, siinä osallistujat asetetaan toisiaan vastaan ​​siitä, kuka käyttää mieltään ja kehoaan vähiten. Tämä ainutlaatuinen tapahtuma herätti merkittävää huomiota, ja pyyntöjä sen järjestämisestä tuli tulvana paitsi Soulista, myös koko maasta. Sen suosio levisi jopa Kiinaan. Viime marraskuussa Kiinan ensimmäinen meditaatiokilpailu järjestettiin Chengdussa, ja toinen Shanghaissa joulukuussa. Näiden kilpailujen merkitys ulottuu pelkän meditaation kannustamisen ulkopuolelle. Meditaatiota aletaan tunnustaa nykyihmisten unohdetuksi arvoksi, hyveeksi, joka ansaitsee uutta huomiota. Ymmärrys siitä, että tekemättä jäänyt aika on itse asiassa välttämätön osa elämäämme, leviää.

Mietiskelyn hyödyt

Tieteellinen tutkimus itse asiassa osoittaa, että mietiskely ei ole pelkkää ajanhukkaa, vaan sillä on myönteisiä vaikutuksia ihmisaivoihin. Vuonna 2001 Marcus Raichle, neurotieteilijä Washingtonin yliopistosta St. Louisista, löysi kiehtovan tosiasian, että aivoissa on alueita, jotka aktivoituvat, kun emme tee mitään. Tätä aktivoitunutta aluetta kutsutaan lepotilaverkoksi (RSN) tai oletustilaverkoksi (DMN). Aivoilla on ikään kuin käyttöohje, jonka avulla ne voivat palata oletusasetuksiinsa, aivan kuten tietokone nollaisi itsensä. Vaikka emme ehkä olekaan tietoisia siitä, aivojen ollessa lepotilassa muita toimintoja tapahtuu DMN-hermoverkon kautta. Toisin sanoen, vaikka aivot syöttävät tietoa oppimisen kautta, syötteen järjestäminen tapahtuu, kun DMN-hermoverkko aktivoituu. Lisäksi japanilaisen Tohokun yliopiston tutkimusryhmä on julkaissut havaintoja, jotka osoittavat, että kun DMN aktivoituu, luovuus syntyy ja tietyt suorituskykykyvyt paranevat. Mietiskely ei siis ole pelkkää lepoa; se on ratkaiseva prosessi, joka auttaa aivojamme toimimaan tehokkaasti. Tämän prosessin aikana voimme ajatella syvällisemmin ja saada luovempia ideoita.

Siinä hetkessä, kun ei tehdä mitään, maailma muuttuu

Elämämme on täynnä ratkaistavia tehtäviä, ja meidän on ponnisteltava yhä kovemmin välttääksemme häviämisen. Niinpä aivomme käyvät jatkuvasti, mutta ne väsyvät, mikä vaikeuttaa uusien ajatusten luomista. On kuitenkin historiallisia henkilöitä, jotka sitä vastoin pysäyttivät aivonsa ja saivat luovia oivalluksia mietiskelyn kautta. Picasso loi mestariteoksia mielikuvituksen äkillisistä välähdyksistä hiljaisuuden hetkinä. Jos Newton ei olisi pohtinut tuon omenapuun alla tuona lämpimänä iltapäivänä, yleisen painovoiman lakia ei ehkä olisi koskaan löydetty. Myös Albert Einstein sai usein ideoita kävellessään. Sanotaan, että hän ratkaisi monimutkaisia ​​matemaattisia ongelmia ja sai teoreettisia oivalluksia näiden kävelymeditaatioistuntojen aikana. Näin ollen mietiskelyn voima antaa meille uusia näkökulmia ja ideoita.
Pohdinta oli tausta historiallisten teosten ja ideoiden syntymiselle. Pohdiskelulla on suurempi merkitys kuin pelkkä ajatuksen pysäyttäminen aivojen levon ajaksi. Kuten aiemmin selitettiin, pohdintaan osallistuminen aktivoi aivoissa erityisen hermoverkon, jota kutsutaan DMN:ksi. Se ei ainoastaan ​​järjestä tietoa, vaan myös auttaa ihmisen luovuuden kehittymisessä. Voisi väittää, että jokainen minuutti ja sekunti on kallisarvoinen, eikä pohdinnalle jää aikaa. Silti juuri noina tekemättömyyden hetkinä maailmanhistorian kulku muuttui useita kertoja. Lisäksi pohdinta ulottuu henkilökohtaisen pohdinnan ulkopuolelle ja lisää luovuutta. Se voi auttaa meitä uudelleen miettimään yhteiskuntamme suuntaa ja lopulta edistämään uusien sosiaalisten paradigmojen luomista.

Mietiskelyn ydin

Maailman jatkuvaa juoksemista vaativan armottoman tahdin keskellä hitaat kaupungit, hidas ruoka ja hidas elämä ovat nousseet keskeisiksi puheenaiheiksi. Tässä nopeasti etenevän digitaalisen vallankumouksen aikakaudella puhutaan myös analogisesta vallankumouksesta – ehkä hieman hankalasta, mutta sellaisesta, joka korostaa enemmän ihmisyyttä. Tarkoituksena on jarruttaa hetkeksi yhteiskunnan nopeaa tahtia ja tarkastella uudelleen elämän olemusta. Samoin mietiskelyn lisääntyminen ankaran ja intensiivisen elämän keskellä johtuu todennäköisesti halusta pohtia todellisuutta, jossa jahtaamme maailman tahtia ja tietoa ilman omia ajatuksiamme ja itsetutkiskeluamme. Usein meidät tempautuu mukaan moderniin nopeuteen ja tehokkuuteen, ja menetämme sen, mikä todella on tärkeää. Pohdinta kuitenkin antaa meille mahdollisuuden katsoa sisäänpäin ja ymmärtää, mikä on aidosti tärkeää.
Totta puhuen, mietiskely itsessään ei muuta maailmaa. Silti sen esiinmarssi haastaa hellittämättömän, taukoamattoman juoksumme. Maailman vauhdin mukana pysyminen kilpailusta ja hetken hiljainen lepo – juuri se muuttaa maailmaa. Mietiskelyn aika tarjoaa meille mahdollisuuden pohtia itseämme ja etsiä parempaa suuntaa elämälle. Mietiskely ei ole pelkkää lepoa; se on elintärkeä teko, joka rikastuttaa elämää ja lisää syvyyttä.